Jaakko Kyrö

Mäntsälä painii väkulukunsa kanssa kuten muutkin maaseutukunnat. Viime vuonna kasvua oli ihan muutaman henkilön verran ja sekin tuli suurelta osin maahanmuuton seurauksena. Kuolevuus on ollut pitkään syntyvyyttä suurempi ja kuntien välinen muuttoliike on suunnilleen tasan.

Itselläni on semmoinen näkökulma että en usko visioon jossa asukkaita kyllä tulee kun on riittävästi tarpeeksi isoja tontteja joille voi rakentaa talon niin ettei näy yhtään naapuria. Tämä perustuu mielestäni vähän virheelliselle tilannekuvalle siitä mitä potentiaaliset muuttajat kaipaavat ja mihin trendit osoittavat. Olen sitä mieltä että 90-luvun ja 2000-luvun alun kehyskunta-ilmiö alkaa olla ihan oikeasti ohi. Se on vaan uskottava että ihmiset hyvin suurelta osin haluavat asua kaupungeissa, monestakin syystä.

Tämän perusteella näen muutamia vaihtoehtoisia strategioita:

• Jatketaan samaan malliin ja toivotaaan että kehyskuntailmiö jossain kohtaa taas lähtee nousuun. Tämä oikeastaan tarkoittaa että hyväksytään tilanne mutta ei sanota sitä ääneen. Tämä todennäköisesti kestää jonkin aikaa koska kyllä kehyskuntaan muuttajia vielä on. Näiden määrä vain tulee vähenemään.
• Varaudutaan siihen että väestö vähenee ja aletaan nyt jo sammutella valoja. Tämä on tavallaan parempi kuin ensimmäinen vaihtoehto koska sentään tilanne on tiedostettu ja siihen varaudutaan mutta tässä vaihtoehdossa tulevaisuudessa häämöttää talouskriisi ja kuntaliitokset.
• Tehdään kasvutoimia jotka perustuvat realistiseen kuvaan maailman menosta.

Näin kehystettynä on itsestään selvää että kohta 3 on suunta johon pitää mennä paitsi jos on degrowth-intoilija (en ole). Seuraavassa muutamia ajatuksia siitä mitä nämä toimet voisivat olla.

Ensinnäkin, maahanmuutto on jo nyt merkittävä tekijä Mäntsälän väestönkasvussa, ja sen roolia tulisi entisestään vahvistaa. Maahanmuuttajat tuovat mukanaan monimuotoisuutta ja uusia näkökulmia. Kotouttaminen Mäntsälässä toimii jo nyt paremmin kuin monessa muussa kunnassa ja siihen tulisi panostaa lisää. Kielikoulutus on ratkaistava järkevällä tavalla ja Keudan rooli selkeytettävä.

Toiseksi, tiivis ja kaunis rakentaminen aseman viereen olisi merkittävä askel kohti modernia ja houkuttelevaa Mäntsälää. Kuvittellaan tiivis suomalainen puutalokaupunki, joka yhdistää perinteisen arkkitehtuurin ja modernit mukavuudet luonnon läheisyydessä Tämä voisi olla Mäntsälän oma versio 2030-luvun vanhasta Raumasta tai Porvoosta, jossa asukkaat nauttivat viihtyisästä ympäristöstä ja erinomaisista liikenneyhteyksistä. Tällainen kehitys voisi houkutella uusia asukkaita, jotka arvostavat sekä kaupunkimaisuutta että luonnon läheisyyttä. Kyllä, lisää kaupunkia Mäntsälään!

Kolmanneksi, keskustan alueen tiivistäminen on tärkeä osa kunnan kehitystä. Tämä tarkoittaa, että olemassa oleville isoille tonteille sallitaan enemmän rakennusoikeutta, mikä mahdollistaa tiiviimmän ja elävämmän kaupunkikuvan. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että kaupunkikuva säilyy esteettisesti miellyttävänä ja toimivana. Tiivistyminen antaa keskustan palveluliiketoiminnalle paremmat mahdollisuudet kehittyä ja kukoistaa.

Nämä eivät toki yksinään ratkaise väkiluvun kehitystä vaan tulee löytää muitakin vetovoimatekijöitä jotka antavat syyn muuttaa juuri Mäntsälään. Tarvitaan kulttuuria, harrastustoimintaa, uimahallia ja kaikkea muuta ihmisten ruohonjuuritason toimintaa jotka tekevät kunnasta elävän. Yllä esitellyt toimet kuitenkin vievät Mäntsälää pidemmällä aikavälillä suuntaan jossa Mäntsälä voi luoda itselleen vahvan ja kestävän tulevaisuuden,houkutella uusia asukkaita ja tukea paikallista taloutta.

On aika katsoa eteenpäin ja tehdä rohkeita päätöksiä, jotka tukevat kunnan kasvua ja elinvoimaisuutta.